Aivopähkinä saksanpähkinä
Saksanpähkinä eli saksanjalopähkinä (Juglans regia) on isolehtinen yksikotinen puu. Biologisesti meillä tunnettu saksanpähkinä on puun hedelmän kivi. Saksanpähkinää kutsutaan usein aivopähkinäksi, sillä pähkinän iso muoto muistuttaa aivoja. Pähkinä itsessään on myös todellista aivoruokaa ja saksanpähkinää pidetäänkin pähkinöistä terveellisempinä. Siksi pähkinää suositellaan päivittäiseen käyttöön.
Saksanpähkinän suurin voima muihin pähkinöihin verrattaessa on sen omega-3-rasvahapoissa, jotka ovat aivoille välttämättömiä. Aivojen hyvinvoinnin kannalta pähkinöistä parhain on siis saksanpähkinä ja sen kertoo jo osuvasti pähkinän muoto.
Hyvät rasvahapot saa parhaiten aivojen käyttöön, kun saksanpähkinät pureskelee suussa kunnolla.
Ravintorikas saksanpähkinä
Saksanpähkinä on yksi terveellisimmistä pähkinöistä, ellei jopa terveellisin.
Sisältää pähkinöistä eniten pehmeää rasvaa, vitamiineja sekä hivenaineita
Pähkinöissä on paljon antioksidantteja ja kuitua
Pähkinät sisältävät myös kaliumia, magnesiumia, rautaa, kalsiumia ja sinkkiä
Saksanpähkinä osaksi ruuanlaittoa
Saksanpähkinä sopii hyvin ruoanlaittoon ja leivontaan. Pähkinää käytetään kokonaisena ja rouheena. Saksanpähkinöitä kannattaa nauttia käsittelemättöminä ja raakoina, sillä niiden herkät monityydyttymättömät rasvat eivät kestä paistamista.
Saksanpähkinä on myös loistava lisä juustotarjottimella tai sellaisenaan marjojen kanssa nautittuna.
Joidenkin suuhun saksanpähkinä saattaa maistua hieman kitkerältä, mutta kitkeryyttä lievittää pähkinöiden liottaminen.
Perusravintoaineet
Energia
Hiilihydraatti imeytyvä
Proteiini
Rasvahapot
Tyydyttymättömät
Tyydyttyneet
/ 100g. Lähde: Fineli
Parhaat saksanpähkinät löydät Punnitse & Säästä -verkkokaupasta ja myymälästä Tampereen rautatieasemalla.
Hanki saksanpähkinät klikkaamalla tästä!
Saksanpähkinät pois valosta
Saksanpähkinöitä ei kannata hamstrata liikaa kaappeihin, sillä pähkinät härskiintyvät helposti ja alkavat maistumaan kitkeriltä, varsinkin jos niitä säilyttää väärin. Pähkinöille parasta olisi olla poissa suoralta auringonvalolta.
Mikäli aukaistu pähkinäpussi ei kulu muutamassa päivässä, olisi ne hyvä säilyttää jääkaapissa tai muussa vastaavassa viileässä paikassa purkissa kannen alla.
Saksanpähkinöitä voi myös pakastaa, sillä pakastetut pähkinät säilyvät hyvinä jopa vuoden.
Pähkinöiden liottaminen eli aktivointi
Olet saattanut kuulla vinkistä liottaa pähkinöitä ennen niiden syömistä. Usein puhutaankin pähkinöistä terveyden edistäjänä ja liottaminen lisää terveysvaikutuksia.
Liottaminen perustuu siihen, että siinä poistetaan pähkinöiden luontaisesti sisältämää fytiinihappoa. Samalla pähkinän ravinteet edesautetaan imeytymään ja sulamaan paremmin ruuansulatuksessamme, sillä pähkinät voivat olla muuten raskaita ruuansulatuselimistöllemme. Kaikkia pähkinöitä ei kuitenkaan suositella liotettavan.
Liotettuja pähkinöitä voi käytää pehmenneinä sellaisenaan naposteltana tai ruuanvalmistukseen tai leivontaan. Pähkinät voidaan myös kuivattaa myöhempää käyttöä varten tehokkaasti esimerkiksi kuivurissa tai uunin miedossa lämmössä.
Pähkinöiden liottaminen eli aktivointi
Älä liota seuraavia pähkinöitä: Macadamiapähkinä, Parapähkinä ja Pistaasipähkinä
Pähkinöiden liottaminen toteutetaan reilussa vesimäärässä ja pähkinöistä riippuen muutamasta tunnista perinteisesti yön yli. Liotuksen jälkeen pähkinät on hyvä huuhdella runsaalla vedellä. Alapuolelta löydät Biohakkerin käsikirjan (Sovijärvi, Halmetoja, Arina, 2017) ohjeistamat liotusajat eri pähkinöille.
- Cashewpähkinä – liota 2h
- Hasselpähkinä – liota yön yli (10-12h)
- Manteli – liota yön yli (10-12h)
- Saksanpähkinä – liota 4h
- Pekaanipähkinä – liota yön yli (10-12h)
